ohessa tehnyt töitä melkein koko opiskelu-urani ajan. Oli se silti kuitenkin aika koskettava hetki saada 04.02 viimeinen 434,71 euron erä opintotukea. Opintoja nyt vielä on jäljellä mutta gradun tekohan on vähän kuin sählyn peluu, se hoituu päivätyön ohessa harrastuksena. (vai hoituuko?)Ensimmäisenä työpaikkana ylioppilaskunta on varsin mainio ja siinä on työympäristönä sellaisia piirteitä joita osaa arvostaa vasta sitten kun on työskennellyt myös ei-niin-miellyttävissä työympäristöissä. Ihmiset on pääsääntöisesti innostuneita siitä mitä he tekevät, työnantaja on tarvittaessa aika jousta ja palkkakin on ihan OK tasoa. En minä ihan vielä voi alkaa keräämään suomalaista taidelasia (vaikka saatoinkin eilen ostaa tuollaisen) mutta kyllä palkalla tulee toimeen. Olen melko varma että tulen jatkossa kiroamaan työpaikan monta kertaa alimpaan helvettiin mutta niinhän se kaikkien työpaikkojen kanssa. Isä-Ukkoani lainatakseni: "En ymmärrä kuka helvetti keksi että työnteon pitäisi olla hauskaa. Ei työnteon nyt kuulu kivaa olla".
Joo, minä olen ihan tyytyväinen itsenäistä työtä tekevä alempi toimihenkilö. Siitäkin huolimatta että tänään aamulla kun ajattelin juuri saavani kaiken alkusäätämisen valmiiksi, sanoi työkoneeni sopimuksensa irti. Joten jos joku haluaa ottaa minuun työasioissa yhteyttä, se onnistuu parhaiten sujauttamalla kirjelappu työhuoneen oven alitse.
Se siitä, seuraavalla kerralla voisin puhua hieman opiskelijapolitiikkaa. Sitä kun netissä ei vielä ole tarpeeksi (tähän voisi lisätä sellaisen sarkastisen hymiön).
3 kommenttia:
Ihana, mistä ostit ja mitä maksoi?!? Eikä suomalaisen designlasin keräily ole kiinni tulotasosta vaan asioiden priorisoinnista ja äidin innostuneisuudesta! nim. melkein koko grapponia kasassa...
Löysin lampun netistä. Hirveän tinkimisen jälkeen (myyjä halusi aluksi 120 euroa) ostin sen 80 eurolla, mikä vieläkin on kova hinta. No, esineen pitäisi olla hyvässä kunnossa ja myyjä tuo sen minulle huomenna kotiovelle. Vähän harmittaa koska samanlainen esine oli puoli vuotta sitten myynnissä kirpparilla 50 eurolla mutta silloin en raaskinut sitä ostaa.
Tarkoitatko että sinulla on koko Grapponia setti (elikkä lautaset, mehukannu, mukit, tarjoiluastiat, viinilasit, jälkiruokalautaset ja herra ties mitä muuta kaikissa neljässä värissä)? Se on julmettu määrä tavaraa.
Hyvä niin. Ihmisellä pitää olla jotain mistä voi olla ylpeä.
Eikun vaan keltaisena, mikä on mun ehdoton lempiväri niistä (esmes se ruskia on hirviä)! Puuttuu tuhkakuppi, viinilasit ja kynttilänjalka kun niitä ei ikuna ole missään. Mutta kun on lasia, lautasta, kulhoa, mukia ja monenlaista tarjoiluastiaa niin siinäkin on sitä tavaraa...Varsinkin, kun ne ei ole oikiastaan ikuna käytössä...
Ja jotkut sijoittaa johonkin eläkesäästöön tahi osakkeisiin, jotkut taidelasiin (kyllä mun kokoelman arvo on varmasti noussut jo aikas paljon)!
Lähetä kommentti